Kummallinen syyskuun päivä, ajatteli nainen ja sulki silmänsä, aurinko paistaa kuumasti ja tuuli on suorastaan myrskyisä.
Minun olisi pitänyt tehdä tämä jo kauan sitten. Jokin oli kuitenkin estänyt ajatuksenkin.
Olen niin hidas, kaikessa. Kääntelen ja muokkaan kaikkea ennenkuin lopulta saan toimeksi. Ehkä hyvä niin, kaikki on sitten selvää.
Kuitenkin hän oli tehnyt kaiken piilossa ja salaa. Jättänyt vain kirjelipun pöydälle, avaimet siihen päälle. Ensin hän oli ajatellut kirjoittaa pitkän kirjeen ja kertovansa, mitä tunsi miehen petoksen vuoksi, mutta tyytynyt sitten vain kirjoittamaan muuttavansa ja uuden osoitteensa. Allekirjoituksena: näkemiin, vaimosi.
Muuttoauto oli odottanut pihassa ja kiivetessään sen kyytiin ei nainen halunnut katsoa taaksensa. Sinne jäi koti, koti missä lapset oli aikuiseksi kasvatettu ja jossa nainen luuli eläkepäivien kuluvan. Rinnassa tyhjä, musta aukko, itkut itketty.
Mies oli lähtenyt viikon työreissuun ja nainen oli kuullut ystävänsä muutosta, silloin hän oli tajunnut, että nyt se oli tehtävä. Niin sitten nainen oli soittanut, varannut niin asunnon, kuin muuttoauton. Muuttokuorma oli kyllä kovin vähäinen, kirjat ja perityt tavarat. Huonekaluista vain äidin ostama korituoli ja vanha lipasto. Muuta hän ei halunnut entisestä.
Viikko olikin kulunut kierrellessä lähistön vanhojen tavaroiden kauppoja ja kirpputoreja. Niin oli löytynyt pöytä ja tuolit keittiöön. Sängyn hän oli perinyt ystävän muuttokuormasta ja vanhan nojatuolin.
Nainen avasi silmänsä. Taivaalle oli keräytynyt tummia pilviä. Kohta sataisi. Parempi lähteä asunnolle. Niin, asunto. Kuinkahan kauan kestäisi, että sitä saattaisi ajatella kotina, josko milloinkaan.
Puhelimen soiminen keskeytti naisen ajatukset. Tuttu numero välkkyi ruudussa.Mies. Vastaisiko, hän ajatteli, nosti sitten puhelimen korvalleen. Kuunnellessaan puhelimesta kuuluvaa vihaista ääntä, naisen kasvoille nousi outo hymy .
Ei ole enään mitään sanottavaa, liian myöhäistä, hän sanoi ja sulki puhelimen.
Ehkä hän poikkeaisi ostamassa sen pöytälampun Antiikista, vähän kallis, mutta se sopisi lipaston päälle kotiin.